#minunrytmini Yrittäjyys mahdollistaa sopivan elämänrytmin
Minun rytmini -sarjassa haastateltavat kertovat,
kuinka heidän arkensa asettuu yhteiskunnan vaatimaan rytmiin.
Päivi Kvist toimii yrittäjänä, ja se mahdollistaa hänelle luontaisen rytmin mukaan elämisen. Hän tekee työnsä pääosin sellaiseen aikaan kuin itse haluaa.
Päivi Kvistin yrityksen päätoimialaa on tallitoiminta: hän tarjoaa asiakkailleen erilaisia ratsastus- ja ajotunteja sekä leirejä ja ponikerhoja. Hän tekee myös kraniosakraaliterapiaa sekä perinteisen kiinalaisen lääketieteen hoitoja.
”Yritin vain selviytyä, ja lopulta kolari pysäytti”
Nuorempana Päivi työskenteli seitsemän vuotta aikaisessa aamurytmissä, jolloin työpäivät alkoivat aamuyöllä kolmen ja kuuden välillä. Hän ei päässyt nukkumaan riittävän aikaisin iltaisin, joten yöunista tuli lyhyitä ja rikkonaisia. Unta saattoi kertyä ennen työvuoron alkua vain nelisen tuntia. Töiden jälkeen hän nukkui kotona lisää.
”Työvuoroja oli paljon ja töitä liikaa. Peräkkäin saattoi olla seitsemän aamua, jolloin työ alkoi aamuyöllä kolmelta, ja aamuvuoron jälkeen saattoi alkaa suoraan päivävuoro. Nuorena kilttinä tyttönä yritin vain selviytyä niistä, jatkuvasta väsymyksestä ja univajeesta huolimatta”, Päivi kertoo.
Lopulta Päivi ajoi töissä kolarin, sillä väsyneenä refleksit eivät toimineet ratissa riittävän nopeasti. Hän ei pystynyt väistämään kapealla tiellä vastaan tulevaa autoa, joka ei väistänyt häntä. Kolarin jälkeen Päivi tuli tietoiseksi siitä, että oma jaksaminen on kaikkein tärkein asia. Hän päätti vaihtaa alaa ja lähti opiskelemaan hyvinvointiteknologian insinööriksi.
”Ensimmäiset koulutunnit menivät heräillessä”
Opiskeluaikana koulupäivät olisivat saattaneet kestää aamukahdeksasta iltakuuteen. Suureen osaan aikatauluja opiskelijat eivät voineet vaikuttaa itse. Ammattikorkeakoulussa ei ollut läsnäolopakkoa, ja välillä Päivi vain kävi tenttimässä vaaditut oppiaineet sekä palautti vaaditut tehtävät.
”Aamukahdeksalta alkavat oppitunnit tuntuivat aika happamilta. Aikaiset kouluaamut eivät olleet kovinkaan tehokkaita oppimisen kannalta, sillä ensimmäiset tunnit koulussa menivät heräillessä”, Päivi muistelee.
Itselle sopivampaan päivärytmiin opintoja sai muokattua valinnaisainevalinnoilla sekä pidentämällä opiskeluaikaa. Päiville ihanteellinen oppituntien alkamisaika olisi ollut kymmenen jälkeen.
”Aamuisin hakkasin torkkua pois päältä”
Opiskelun jälkeen Päivi aloitti työt insinöörinä teknologia-alan yrityksessä. Hänellä oli liukuva työaika, ja yleensä Päivi liu’utti työpäivän alun yhdeksään tai kymmeneen.
”Aamut jatkuivat silti tuskaisina. Aamuisin kellossani oli kymmenen torkkua. Oli pakko herätä aikaisin, jotta ehdin herätä riittävästi ennen töihin lähtöä. Kun kello soitti herätystä, hakkasin torkkua pois päältä – ja se tietysti lyhensi nukkumisaikaani.”
Aamuisin oli aina lopulta niin kova kiire töihin, että Päivi ei ehtinyt syödä aamupalaa ennen töihin lähtöä. Kahdeksan virastoaikatyövuoden jälkeen hän päättikin ryhtyä yrittäjäksi.
”Syön aamupalan puolenpäivän jälkeen”
Päivi aloitti kymmenen vuotta sitten hyvinvointipalveluja tuottavana yrittäjänä, joka tekee ihmisille, hevosille ja koirille kraniosakraaliterapiaa sekä ihmisille perinteisen kiinalaisen lääketieteen hoitoja. Niihin kuuluvat muun muassa akupunktiohoidot sekä muuten kokonaisvaltainen ihmisen hoito, kuten ruokavalion suunnittelu, moksabustio eli kiinalainen lämpöhoito ja korva-akupunktiot.
Ihmisen hoitamisen oheen tuli hevostallitoiminta, ja nyt Päivi kokee pystyvänsä vihdoin työskentelemään itselleen luontaisessa rytmissä.
”Heräilen aamupäivisin kymmenen ja yhdentoista välillä ja käytän koiran ulkona. Tämän jälkeen hän saatan tehdä vähän töitä, ja syön aamupalan joskus puolenpäivän jälkeen.”
”Luonnonvalo häiritsee herkästi yöuntani”
Päivi harrastaa valjakkoajoa shetlanninponeilla ja suomenhevosilla, ja päivät kuluvat usein treenaten. Asiakkaita talliin tulee iltaisin neljän ja kahdeksan välillä. Yleensä Päivi pyrkii saamaan tallityöt tehtyä ilta yhdeksän ja yhdentoista välillä. Joskus, etenkin talvisin aika saattaa tallilla hurahtaa helposti myös yli puolenyön.
”Yritän pitää vuorokausirytmistä kiinni, jotta se ei käänny ihan päälaelleen. Luonnon valoisuus häiritsee merkittävästi yöuniani, vaikka nukun silmälaput silmillä ja pimennysverhot ikkunassa. Etenkin valoisaan aikaan vuodesta nukun kevyesti ilman näitä apukeinoja. Lisäksi havahdun herkästi hereille jo siitä, että koira kävelee asunnossa. Koiran kynnet rapisevat osuessaan lattiaan.”
”Kierrokset alas ennen nukkumaanmenoa”
Omasta hyvinvoinnistaan Päivi huolehtii pitämällä työmäärän kohtuullisena sekä syömällä ja nukkumalla hyvin. Nykyisessä työssään yrittäjänä hän pystyy elämään itselleen luontaisessa rytmissä ja on virkeä ja energinen.
Tallin perustöitä, kuten karsinan siivousta, tehdessään hän lisää työn mielekkyyttä kuuntelemalla dekkareita äänikirjoina tai suomirockia, -poppia, tai -iskelmää.
”Iltaisin ennen nukkumaanmenoa joko urheilen tai katselen telkkarista rikossarjoja. Iltaisin on tärkeää saada päivän kierrokset alas ennen nukkumaanmenoa, jotta uni tulee paremmin.”
”Tilaisuuden tullen lomalle koiran kanssa”
Irtiotot arjesta Päivi kokee tärkeiksi ja lähtee aina tilaisuuden tullen koira mukanaan muutaman päivän lomalle mihin tahansa, missä ei ole hevosia. Metsässä koiran kanssa liikkuminen ja metsästys on myös hänelle tärkeää rentoutumista. Yksi parhaista rentoutumispaikoista on Korpilahdella sijaitseva kesämökki.
Päivi myös lomailee mielellään vuosittain viikon tai kaksi ulkomailla; jossakin, jossa joku muu tekee ruuat ja itse voi ottaa rennommin. Viime vuosien matkakohteita ovat olleet esimerkiksi Rodos ja Thaimaa.
Teksti: Maria Tuomialho