Siirry sisältöön

Hevosavusteinen toiminta rauhoittaa 

Eläin oppimisen tukena -sarja esittelee, millä tavoin eläin voi tukea oppimista eri elämänvaiheissa.

Milla Routamaa toteuttaa tavoitteellista hevos- ja koira-avusteista toimintaa, josta hyötyvät etenkin ADHD:n, posttraumaattisen stressioireyhtymän sekä neuropsykiatristen haasteiden kanssa elävät asiakkaat. Eläimen rauhoittavaa vaikutusta ei korvaa mikään muu. 

Hevosavusteisen toiminnan ja pararatsastuksen ohjaaja sekä RoutaRatsu Oy:n toimitusjohtaja Milla Routamaa

RoutaRatsu Oy:n toimitusjohtaja Milla Routamaa luotsaa Vaasan Hubertus ry:n talleilla tavoitteellista hevos- ja koira-avusteista toimintaa vuosikymmenten kokemuksella. Toiminnalla on sosiaalipedagoginen viitekehys. Hän myös opiskelee kehityspsykologiaa Åbo Akademissa sekä puhuu mielekkäästä oppimisesta. Ennen tallitoiminnan aloittamista Milla toimi ohjaajana nuorisopsykiatrisessa asumiskodissa.

Hevosavusteinen toiminta vähentäisi terapian tarvetta

Millan tallille tulee pääasiassa hevosavusteisen toiminnan asiakkaita sosiaalitoimen, lastensuojelulaitosten sekä nuorisopsykiatrisen asumiskodin kautta. Välillä myös entisten sairaanhoitopiirien kautta on tullut joitain asiakkaita maksusitoumuksella. Itse maksavia asiakkaita ei juuri ole.

Ne tilanteet ovat Millan mielestä vaikeita, joissa asiakas ei saa uutta maksusitoumusta miltään taholta mutta hyötyy hevosista ja talliyhteisöstä valtavasti. Ketään asiakasta ei haluaisi pudottaa pois, vaikka heillä ei olisi varaa maksaa toiminnasta. Toisaalta omaa työtä ei voi tehdä täysin vapaaehtoistyönä.

Tallilla toimii myös perinteinen ratsastuskoulu, jonka asiakkaista noin puolet saa harrastukseensa taloudellista tukea. Tuettujen asiakkaiden harrastamista Milla koettaa tukea hevosavusteisen toiminnan keinoin hieman enemmän.

”Yleisellä tasolla hevosavusteinen toiminta on huomattavasti halvempaa kuin varsinaiset terapiakäynnit psykiatrisessa hoidossa. Hevosavusteisella toiminnalla voitaisiin ehkäistä terapian tarpeen syntymistä ja siten nopeuttaa muiden pääsyä psykiatriseen arvioon ja hoitoon. Osa asiakkaistani nimittäin selviytyisi ilman psykiatrista apua”, hän sanoo.

Hevonen auttaa keskittymään

Millan mielestä hevoset sopivat parhaiten levottomille asiakkaille. Esimerkiksi ADHD:n, posttraumaattisen stressioireyhtymän sekä neuropsykiatristen haasteiden kanssa elävät ovat hyötyneet hevosavusteisesta toiminnasta valtavasti.

Usein on niin, että asiakas ei pysty keskittymään mihinkään normaalisti, mutta kun hevonen tulee mukaan toimintaan, keskittymisessä ei ole minkäänlaista ongelmaa.

”Eläimellä on niin rauhoittava vaikutus, että sitä ei saa mitenkään muuten aikaan. Eläin rauhoittaa ja auttaa asiakasta keskittymään. Vaikka koirakin on tässä hyvä apu, hevonen on aivan omaa luokkaansa. Olisi hyvä, että kaikki näkevät, miten uskomaton hevosen vaikutus voi olla etenkin nepsy-asiakkaaseen ”, Milla toteaa.

Eläinten avulla opetellaan etenkin sosiaalisia taitoja

Tällä hetkellä Millan asiakkaista suurin osa on koulukiusattuja. Heidän kanssaan toimiminen vaatii aikuisilta todella paljon, jotta nuorilla on henkisesti turvallinen ympäristö harrastaa.  Eläimen kanssa harjoitellaan paljon tunnetaitoja, ja tallilla syntyy nuorille korjaavia uusia sosiaalisia suhteita helpommin kuin esimerkiksi kouluympäristössä.

”Kun eläin on mukana toiminnoissa, asiakkaiden on yleensä paljon helpompi aloittaa keskustelu vieraiden ihmisten kanssa. Nuoretkin saavat näin helpommin luotua itselleen kaverisuhteita, kun eläin helpottaa tutustumista. Lisäksi tallilla on aina läsnä turvallinen aikuinen.”

Yhteisöllinen tallitoiminta tukee toimintaa

Monista tallin asiakkaista tulee myös osa talliyhteisöä, ja tallitoiminta on hyvin yhteisöllistä. Samalla myös niiden asiakkaiden perustarpeet huomioidaan, jotka eivät pysty yhteisölliseen ryhmätoimintaan.

”Tallilla toimii nuorten itse kehittämä läksypaja, jossa lapset tekevät yhdessä tehtäviä koulun jälkeen. He tulevat koulusta suoraan tallille. Monista lapsista on kiva juttu, että he saavat tehdä läksyt tallilla. Tätä ideaa voisi hyvin kopioida muuallekin”, Milla toteaa.

Joitakin vuosia sitten yksi yläkoululainen suoritti viimeisen opiskeluvuotensa Millan tallissa. Nuori ei trauman vuoksi voinut käydä perinteistä peruskoulua. Hänellä oli onneksi luova opettaja sekä hyvin nuoren tarpeita tukeva sosiaalitoimi, joten talliopiskelu onnistui. Koska hevoset olivat ainoa traumatisoitunutta nuorta kiinnostava asia, perusopetuksen loppuun suorittaminen onnistui vain tallilla. Sen jälkeen nuori pääsi opiskelemaan haluamaansa alaa.

”Sovin koulun kanssa, että nuoren koulu ikään kuin siirrettiin tallille. Koululla oli kuitenkin opetusvastuu ja opettaja toi välillä lisätehtäviä sekä kävi aiempia tehtäviä läpi nuoren kanssa. Osan opinnoista hän suoritti etäyhteydellä. Etäopintoja olisi voinut olla enemmänkin, niin työntekijöidemme tallitöistä ei olisi mennyt niin paljon aikaa koulutehtävien tukemiseen.”

Mielekästä oppimista oman kiinnostuksen kohteen kautta

Hevoset ovat erinomaisia innostajia hevosista erityisesti kiinnostuneelle nuorelle. Vaikka perinteinen matematiikan opetus ei kiinnosta mutta hevoset ovat tärkeitä, niin esimerkiksi rehuannosten laskeminen sujuu kuitenkin yleensä helposti.

Tallilla nuoret oppivat asioita oman kiinnostuksensa kohteen kautta. Milla mainitsee, että muun muassa vitamiinien opettelu oli juuri sujunut nuorisolta todella mallikkaasti. He opettelivat hevosia ruokkiessaan eri ravintoaineiden ja vitamiinien koostumuksia ja merkityksiä.

”Tällaista perusopetuksen suorittamisen mahdollisuutta nuorelle motivoivassa ympäristössä voisi käyttää huomattavasti nykyistä enemmän. Tulijoita etenkin talliympäristöön olisi vaikka kuinka paljon. Olisi kuitenkin hyvä, että nuoria tukevia talliyrityksiä tuettaisiin taloudellisesti. Vapaaehtoistyönä talliyrittäjä ei pysty tätä tekemään.”

Eläinavusteinen toiminta on rankkaa eläimille

Vaikka eläinavusteinen toiminta näyttää olevan hevosille ja koirille hyvin kevyttä, esimerkiksi eläimen hoitaminen tai kävelytys metsässä kuormittaa eläintä paljon.

Esimerkiksi vuorovaikutus nepsy-asiakkaan kanssa on todella intensiivistä, ja eläimen pitää koko ajan lukea ihmisen eleitä ja pyyntöjä, jotka voivat olla normaalista poikkeavia. Eläimen onkin saatava asiakkaan jälkeen lepoa. Hevonen voidaan viedä esimerkiksi karsinaan syömään heinää, jossa se saa levätä ilman ihmiskontakteja.

”Parhaat hevoset oppivat ymmärtämään nepsy-asiakkaita todella hyvin ja antavat heille kaikkensa. Parhaat hevoset myös kuormittuvat heistä eniten ja tarvitsevat pidemmät lepohetket. Koirilla on sama juttu: jokaisen asiakkaan jälkeen koira vaatii lepoa, eikä eläin voi vastaanottaa montaa asiakasta päivässä.”

Työskentelevän eläimen perusturvallisuus

Milla painottaa, että eläinavusteisen toiminnan ohjaajalta vaaditaan paljon ammattitaitoa eläimen lukemiseen. Eläimiä pitää lukea herkällä silmällä, jotta oppii ymmärtämään niiden perustarpeita ja ne voivat hyvin.

”Eläinavusteisessa toiminnassa eläimen perusturvallisuuden tunne on tärkeä. Eläimen tausta voi olla periaatteessa mikä tahansa, kunhan sen perusturvallisuus on kunnossa ja se tuntee olonsa turvalliseksi kaikkialla.”

Teksti Maria Tuomialho
Kuva Riku Mäkynen