Oppimisen tuki muuttuu perusteellisesti – osa kolmannen sektorin toiveista täyttymässä
Miten oppimisen tuen tulee jatkossa muuttua? Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmä esitteli ohjelmansa oppimisen tuen kehittämiseksi opetusministerin valtiosihteeri Mikaela Nylanderille kesäkuun kokouksessaan. Nylanderin mukaan moniin ohjelman vaatimuksiin vastataan juuri nyt lausuntokierroksella olevassa oppimisen tuen kokonaisuudistuksessa.
Opetusministeri Anna-Maja Henrikssonin valtiosihteeri Mikaela Nylander oli mukana Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmän kokouksessa, jossa käytiin läpi kolmannen sektorin 11 eri toimijan tekemä Oppimisen tuen toimenpideohjelma. Samalla saatiin tietoa tekeillä olevasta perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksesta.
Tilaisuuden vetivät eduskunnan tukiryhmän puheenjohtajat Paula Risikko (kok.) ja Eeva-Johanna Eloranta (sd.), ja mukana oli useita kolmannen sektorin toimijoiden edustajia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoita.
Tapaamisen ajoitus osoittautui täysosumaksi.
”Tulitte juuri sopivaan aikaan! Perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskeva kokonaisuudistusesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Arvioimme heti sen jälkeen, mitä muutoksia esitykseen on tehtävä. Voimme samalla ottaa huomioon ehdotukset, joita teette tässä kokonaisvaltaisessa toimenpideohjelmassanne”, valtiosihteeri Nylander totesi.
Oppimisen tuki on aina hyvinvoinnin tukea
Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen esitteli tilaisuudessa 11-kohtaisen Oppimisen tuen toimenpideohjelman ja kiitti lainvalmistelijoita siitä, että tuen kokonaisuus on nyt otettu perusteelliseen tarkasteluun ja kolmannen sektorin toiveita on kuultu lakiehdotusta laadittaessa.
”Oppimisen ja koulunkäynnin ja opiskelun tuki on aina myös oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukea. Siihen tulee sisältyä se, että jokaisen lapsen oppimiselle annetaan hänen yksilöllisesti tarvitsemansa aika”, Reinikainen korosti.
Tukea tarvitaan kaikissa elämän ja koulutuspolun vaiheissa varhaiskasvatuksesta aikuisopiskeluun.
”Oppimisvaikeudet ovat pysyviä ominaisuuksia, jotka eivät katoa, vaan kulkevat mukana myös työelämässä. Me kolmannen sektorin toimijat olemme jatkuvasti tekemisissä oppimisvaikeuksia kokevien ihmisten kanssa ja kuulemme heidän kokemuksiaan. Jotta heidän asemaansa voidaan edistää, tarvitaan paitsi lainsäädännöllisiä keinoja myös riittävästi resursseja ja toimintakulttuurin muutoksia”, Reinikainen totesi.
Kolmiportaisesta tukimallista halutaan luopua
Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Erja Vitikka kertoi tilaisuuden osallistujille, että oppimisen tukeen panostetaan nyt historiallisesti merkittävällä tavalla.
”Kolmen tukiportaan mallin tulkinta on osoittautunut käytännössä kovin vaikeaksi ja vaihtelevaksi, joten emme katso tarkoituksenmukaiseksi sen soveltamista jatkossa. Uudistuksen lähtökohtana on varmistaa jokaisen oppilaan oikeudet tukitoimiin sekä monipuolistaa ja laajentaa niitä nykyisestä. Lisäksi on varmistettava tähän riittävät resurssit”, Vitikka sanoi.
Parhaillaan lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan oppilaalla on aina oikeus niin sanottuihin ennakoiviin tukitoimiin. Tämä tarkoittaa Vitikan mukaan sitä, että kouluissa on oltava tukea aina suunniteltuna, resursoituna ja tarjolla, jotta sitä ei tarvitse odotella. Ennakoiva tuki ei edellytä hallintopäätöksiä, mikä vähentäisi opetushenkilöstön hallinnollista työtä ja jättäisi opettajille enemmän aikaa oppilaiden kanssa tehtävään työhön.
”Ennakoivaan tukeen sisältyvät ennakoiva tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä. Haluamme velvoittaa opetuksen järjestäjät resursoimaan tähän niin, että jo edellisenä lukuvuonna ennakoidaan tulevan vuoden tarpeet”, Vitikka totesi.
Vahvempaa tukea hallintopäätöksellä
Oppilaalla on lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan oikeus vahvempiin oppilaskohtaisiin tukitoimiin, jos ennakoiva tuki ei riitä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä erityisopettajan antamaa erityisopetusta tai muita toimia, joista on aina tehtävä hallinnollinen päätös.
Jos oppilaskohtaiset tukitoimetkaan eivät riitä, viimesijaisena toimena voisi olla opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen.
”Tavoitteista poiketaan nykyään paikoin liian kevyin perustein eli oppisisältöjä helpotetaan ja poistetaan sen sijaan, että tarjottaisiin tukitoimia. Tästä seuraa osaamisvajetta. Täsmentäisimme nyt ohjeistusta niin, että tukitoimet ovat aina ensisijainen keino”, Vitikka totesi.
Työelämässä olevien tuki uuteen tarkasteluun
Kolmannen sektorin toimenpideohjelma sai kiitosta valtiosihteeri Mikaela Nylanderilta. Se myös herätteli hänet miettimään, kuinka työelämässä olevia oppimisvaikeuksia kokevia voisi tukea nykyistä paremmin. Nylander ehdottikin, että Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmä kokoontuu hallituskaudella säännöllisesti ja seuraavassa kokouksessa pohditaan nimenomaan työikäisten oppimisen tukea.
Oppimisen tuen kokonaisuudistus sisältyy hallitusohjelmaan, ja lausuntokierros perusopetuslain oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistamista koskevasta hallituksen esityksestä päättyy 18.6.2024.
Tutustu Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmään täällä.
Osa Eduskunnan erilaisten oppijoiden tukiryhmän jäsenistä osallistui kokoukseen Teamsin kautta, kuvassa paikalla olleet: vasemmalta Helsingin seudun erilaisten oppijoiden toiminnanjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko, Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen, valtiosihteeri Mikaela Nylander (istumassa), kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen ja Kuntoutussäätiön erikoistutkija Johanna Korkeamäki.