Tulevaisuuteen varautuva työyhteisö satsaa oppimisen tuen kehittämiseen nyt, jotta työpaikka on houkutteleva vielä viiden vuoden kuluttua. Oppimisen tuen tarve työpaikoilla vain lisääntyy, ja tukea tarvitsevat niin oppimisvaikeuksia kokevat kuin ikääntyvät ja monikieliset työntekijät. Mutta mikä työpaikoilla edistää ja estää oppimista? Siihen paneudutaan Allvar-webinaarissa 10. lokakuuta.
Erilaisten oppijoiden liiton järjestämän Allvar-webinaarin teema Erilaisuus työyhteisössä – tuki lisää hyvinvointia on erityisen ajankohtainen nyt, kun useissa organisaatioissa käydään muutosneuvotteluja ja monien työpaikka on uhattuna.
”Toivottavasti neuvotteluissa eivät jää jalkoihin ne, joilla on oppimisen vaikeuksia ja jotka eivät pysy työelämän muutosvauhdissa. Jotta jokaisen työikäisen potentiaali saadaan käyttöön, meillä ei ole varaa jättää heitä ilman tukea. Työelämässä on arviolta 600 000 aikuista, joilla on oppimisen vaikeuksia”, sanoo Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen.
Materiaalipankki palvelee työntekijän tukemista
Allvar-webinaarissa alustavat Erilaisten oppijoiden liiton erityisasiantuntija Riikka Marttinen ja Kuntoutussäätiön erikoistutkija Johanna Korkeamäki, jotka ovat tuottaneet sisältöjä työnantajille, esihenkilöille, henkilöstöhallinnolle, viestinnälle ja työtekijöille suunnattuun uuteen materiaalipankkiin. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan materiaalipankki julkistetaan lokakuun 29. päivänä, ja se antaa konkreettisia työvälineitä oppimisen tukemiseen työpaikoilla.
Riikka Marttinen haastaa työyhteisöjä etenkin keskustelukulttuurin kehittämiseen. Hän itse tekee parhaillaan opinnäytetyönään työpaikoille keskustelukortteja puheeksi ottamisen työkaluiksi, esimerkiksi kehityskeskusteluihin tai työyhteisön tyhy-päiville.
”Työssä kuin työssä pitää tänä päivänä oppia jatkuvasti. Jotta se on mahdollista kaikille, yhteisön keskustelukulttuurin on oltava avoin ja hyväksyvä. Se tuo turvallisuutta, jonka ansiosta tuen tarpeita uskalletaan ilmaista. Oppimisen tukea voi tarvita omien oppimisvaikeuksien, mielenterveysongelmien, kulttuuritaustan, ikääntymisen takia tai vaikkapa väliaikaisen kuormittavan elämäntilanteen takia”, Marttinen sanoo.
Näistä syistä työyhteisöissä on Marttisen mukaan tärkeää keskustella, mitkä asiat edistävät ja mitkä estävät työssä oppimista. Jokaisella on oma tapansa oppia, ja olisi tärkeää sopia yhdessä kaikille toimivat keinot. Kun tukikeinoja otetaan käyttöön, ne auttavat kaikkia.
Tiedon puute estää oppimisen tukemista
Työelämä on oppimisvaikeuksia kokeville tutkimusten mukaan usein kuormittavaa, ja omista vaikeuksista kertominen työpaikalla voi olla vaikeaa. Syynä ovat niin työelämän asenteet kuin tietämättömyyskin. Oppimisen vaikeuksia sekä oppimisen tukikeinoja ja apuvälineitä tunnetaan huonosti. Myöskään työterveyshuolto ei välttämättä aina tunnista oppimisvaikeuksien merkitystä työkyvyn näkökulmasta.
”Tuskin on työpaikkaa, jossa hyväksytään täydellisesti ihmisten erilaiset temperamentit sekä oppimis- ja toimintatavat. Työnantaja voi luoda rakenteita, jotka tukevat oppimisen tuen onnistumista, ja jokainen työntekijä pystyy edistämään hyväksyvien kohtaamisten ja keskustelujen kulttuuria”, Marttinen muistuttaa.
Hänen mukaansa oppimisen tukeminen työpaikalla voi alkaa pienin askelin, ja pienetkin parannukset voivat johtaa suuriin muutoksiin. Isompiin muutoksiin on mahdollista saada tukea, esimerkiksi työjärjestelytukea voi hakea suurempaan tuen tarpeeseen.
”Nimenomaan esihenkilöiden ja työkavereiden tuki ja asenteet on todettu merkityksellisiksi siinä, kuinka osallisiksi erilaiset oppijat kokevat työpaikalla itsensä ja miten hyvin he löytävät selviytymiskeinoja”, Marttinen sanoo.
Teknologia ja tekoäly laajempaan käyttöön
Marttinen toivoo, että työpaikoilla otettaisiin nykyistä enemmän käyttöön teknologian keinoja sekä tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia. Niillä voi helposti sujuvoittaa arjen työtä ja tukea niiden jaksamista ja työtehoa, joilla on oppimisen vaikeuksia.
”Jokaisen tietokoneelta löytyy apuvälineitä, jotka on vain osattava ottaa päivittäiseen käyttöön. Esimerkiksi toimisto-ohjelmistojen kuuntelu- ja sanelumahdollisuus auttaisivat todella monia.”
Myös tekoälyavusteiset työkalut voivat Marttisen mukaan auttaa esimerkiksi tarjoamalla älykkäitä muistutuksia sekä tukea tekstin tuottamiseen, työtehtävien aikatauluttamiseen ja hallintaan. Lisäksi tekoäly voi avata ovia uusiin ammatillisiin mahdollisuuksiin, joissa perinteiset oppimisvaikeudet eivät välttämättä estä opinnoissa menestymistä.
Kunnilla suuri vastuu työllistymisen tukemisessa
Vuoden 2025 alussa julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy TE-toimistoilta kunnille ja nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen toivoo, että myös näissä muutoksissa muistetaan, että merkittävällä osalla työllisyyspalvelujen käyttäjistä on oppimisen vaikeuksia.
Kunnilla onkin Reinikaisen mukaan nyt suuri vastuu siitä, kuinka oppimisen vaikeuksia kokevat kohdataan ja heille löydetään tarpeelliset työllistymisen tukikeinot.
”Työllisyys ei edisty organisatoristen muutosten vaan konkreettisten tekojen ja tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisen tukemisen kautta. Niitä tarvitaan sekä viranomaisilta että yksittäisiltä työnantajilta, joiden on tärkeää tutustua kaikkiin keinoihin, joilla oppimisen esteitä poistetaan työpaikoilta”, Sarianna Reinikainen toteaa.
Työelämän kokemuksen ääni kuuluu Allvarissa
Allvar-webinaarin kolmessa kommenttipuheenvuorossa kuullaan työelämän edustajien ajatuksia oppimisen tuesta. Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen, Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Eero Honka ja Erilaisten oppijoiden liiton kokemusasiantuntija, automaatioinsinööri Santeri Katainen tuovat puheenvuoroissaan terveiset työpaikoilta.
Allvarin päätteeksi jaetaan vuoden 2024 Allvar-palkinto. Palkinto myönnetään vuosittain yhteisölle tai henkilölle, joka tekee merkittävää työtä erilaisten oppijoiden yhdenvertaisen oppimisen ja osallistumisen mahdollisuuksien edistämiseksi.
Ilmoittaudu maksuttomaan Allvar-webinaariin täällä. Webinaari järjestetään 10.10.2024 klo 14–16.