Lukiolaisille on varmistettava mahdollisuus erityisopettajan antamaan opetukseen matalalla kynnyksellä aina tarvittaessa. Tätä korostaa Erilaisten oppijoiden liitto lausunnossaan, jonka se antoi lukiolain muutosesityksestä. Tukea on liiton mukaan saatava ilman diagnoosia ja hallintopäätöstä heti, kun opiskelija kokee sitä tarvitsevansa.
Mitä käytännössä tarkoittaa lukiolaisen oikeus erityisopetukseen? Vastaus jää liian epämääräiseksi tekeillä olevassa lukiolain muutoksessa. Lausunnossaan Erilaisten oppijoiden liitto vaatii lakiin kirjausta, että opiskelija saa tarvitsemansa tuen erityisopettajalta ilman hallintopäätöstä.
”Lakiesityksessä erotellaan keinotekoisesti erityisopettajan antama tuki ja ohjaus sekä erityisopettajan antama opetus. Niiden ero ei saa jäädä tulkinnanvaraiseksi. Tekstiä on täsmennettävä niin, että jokainen lukiolainen saa tarvitsemaansa erityisopettajan antamaa opetusta matalalla kynnyksellä ilman diagnoosia ja hallintopäätöstä”, Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen sanoo.
Erilaisten oppijoiden liitto antoi asiasta lausunnon eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Viime keväänä liitto antoi lausunnon muutosesityksestä maan hallitukselle.
Lakitekstin on oltava yksiselitteinen ja velvoittava
Oppimisen tukea koskeva lakiesitys on tarkentunut edellisen lausuntokierroksen jälkeen Erilaisten oppijoiden liiton mukaan hyvään suuntaan.
”Kokonaisuutena lakiesitys vaikuttaa ohjaavan koulutuksenjärjestäjiä vahvistamaan oppimisen tukea. Sitä on kuitenkin vielä tarkennettava, jotta lain tarkoitus toteutuu. Kirjauksen on oltava riittävän yksiselitteinen ja koulutuksenjärjestäjää velvoittava. Varsinkin säädösehdotukset erityisopetuksesta ja erityisopettajan antamasta tuesta, ohjauksesta ja opetuksesta on perusteltava paremmin ja kirjattava täsmällisemmin”, Reinikainen korostaa.
Koettujen vaikeuksien tulee riittää tuen perusteiksi
Etenkin ero opiskelijan kokeman tarpeen mukaisen oppimisen tuen ja hallintopäätöstä edellyttävän erityisopetuksen välillä jää liiton mukaan esityksessä epäselväksi.
”Mikään oppimisen ja opiskelun tuki ei saa edellyttää diagnoosin saamista. Koettujen ja havaittujen oppimisen vaikeuksien tulee riittää perusteiksi, ovatpa vaikeudet väliaikaisia tai pysyviä”, Reinikainen toteaa.
Hallinnollisten portaiden ja raja-aitojen luominen eri tukimuotojen kesken ja väliin lisäisi erityisopettajien hallinnollista työtä, joka väistämättä vähentäisi opiskelijoiden tukemiseen käytössä olevaa aikaa. Samalla kasvaisi opiskelijoiden kynnys kääntyä erityisopettajan puoleen oppimisen vaikeuksissaan.
”Lukiossa kuten kaikilla muillakin oppiasteilla on ensiarvoisen tärkeää vähentää opiskelijoiden luokittelemista erityisoppilaiksi ja välttää määrätietoisesti erityisoppilaan leiman lyömistä opiskelijaan. Hallinnollinen prosessi erityisopettajan tuen saamiseksi voisi heikentää opiskelijan pystyvyyden tunnetta ja minäkäsitystä oppijana.”
Oppimisen tuen rahoitus on korvamerkittävä
Myös oppimisen tuen resursointiin liittyvät lain kirjaukset vaativat Erilaisten oppijoiden liiton mukaan tarkennusta.
”Oppimisen tuen rahoitus ei ole lakiesityksen mukaan korvamerkittyä. Tämä voi johtaa siihen, että tukeen kohdennettu lisärahoitus ei käytännössä vahvista oppimisen tukea, vaan sillä paikataan koulutuksen järjestäjien yleistä taloutta”, Reinikainen toteaa.
Oppimisen tukeen tarvittava lisäresurssi on merkittävä, lain valmisteluasiakirjojen mukaan noin 150 henkilötyövuoden suuruinen. Lakiuudistus lisäisi oppimisen tuen rahoitusta 10 miljoonalla eurolla. Jos tätä summaa ei korvamerkitä selkeästi oppimisen tukeen, lain tavoite ei liiton mukaan toteudu.
Erityis- ja aineenopettajien työnjako selkeäksi
Erityisopettajalta ei voi Erilaisten oppijoiden liiton mukaan edellyttää lukion oppiaineiden sisältöjen hallintaa siten, että hän voisi antaa ainekohtaista erityisopetusta. Oppisisältöjen opetus ja arviointi jäävät väistämättä aineenopettajien vastuulle, ja usein heillä on niukasti tietoa oppisvaikeuksista ja niiden huomioon ottamisesta opetuksessa.
”Erityisopettaja vastaa yhteistyössä aineenopettajien kanssa tuen tarpeen arvioinnista sekä opiskeluun ja osaamisen osoittamiseen liittyvien tukitoimien suunnittelusta ja seurannasta. Jotta aineenopettajan ja erityisopettajan tehtävät ja työnjako ovat selkeät, ne tulee kirjata täsmällisesti lain perusteluihin”, Reinikainen sanoo.
KUVA Pexels
Lue Erilaisten oppijoiden liiton koko lausunto täältä.
Lakiesityksen käsittelyvaiheet löydät täältä.